Vieraat: Sanni Virtanen ja Rihaam Juwaisir (Korso valittaa, Ruusuvuoren koulu)

-------------------

(Alkumusiikki)

[00:07] Jaakko Rissanen: Tervetuloa kuuntelemaan Ilmastokasvatus tutuksi -podcastia. Minä olen Jaakko Rissanen. Tässä kymmenennessä jaksossa puhumme Rihaam Juwaisirin ja Sanni Virtasen kanssa lapsista ja nuorista ilmastotoimijoina.

(Alkumusiikki jatkuu)

[00:40] Jaakko Rissanen: Tänään puhumme Lapsen oikeuksien viikon kunniaksi nuorten ilmastotoiminnasta Ruusuvuoren koulun Korso valittaa -konseptin kautta. Avaamme projektia ja sen syntyä ja keskustelemme siitä, mikä motivoi toiminnan pariin. Puhumme myös ilmastotoiminnasta kouluympäristössä ja sen tulevaisuudesta ja haasteista. Tänään kanssani aiheesta puhumassa Rihaam Juwaisir ja Sanni Virtanen, tervetuloa.

[01:05] Rihaam Juwaisir: Kiitos.

[01:06] Sanni Virtanen: Kiitos.

[01:07] Jaakko Rissanen: Haluatteko esitellä itsenne kuuntelijoille tässä, vaikka Rihaam ensin?

[01:12] Rihaam Juwaisir: Joo eli mä oon 16-vuotias nuori lukiolainen. Kiinnostunu vähän monesta eri asiasta, tykkään paljon taiteesta ja vaikuttamisesta ja sen sellasesta.

[01:28] Sanni Virtanen: Ja mä oon Rihaamin viime vuoden ope eli yläkoulun ope. Opetan kuvista, mutta nykyisin enenevissä määrin tälläisiä maailmanpelastuksellisia kursseja ja kokonaisuuksia ja yritän mietiskellä, että miten koulun arkipäivään saatais mahtumaan erilaisia arvoihin ja, niinku, sellaseen toiminnallisuuteen tähtääviä kursseja. Että ei oo aina ihan helppoo, mutta on kyllä todella kiitollista touhua tämä.

[02:01] Jaakko Rissanen: Mahtavaa. Tota, jos lähetään suoraan asiaan tässä, niin haluatteko avata vähän, et mikä tää Korso valittaa -kokonaisuus on? Ja sen kaikki nämä eri rönsyt tai eri osat sillain… Ainaki tällänen Radikaali toivo ja sit tämmönen Lunch hackathon ja…

[02:21] Sanni Virtanen: Joo. Korso valittaa…

[02:22] Jaakko Rissanen: Voitteko alkaa jotenki…

[02:24] Sanni Virtanen: Me voidaan jostain alottaa, tää on tää hankaluus tässä, koska Korso valittaa on hyvin, niinku, jatkuvasti uudelleenmuotoutuva asia. Et se on lähteny liikkeelle sillä tavalla, että oli kyllä ympäristöryhmä ja, mut, että mietittiin sitten yhellä ruokavälkällä parin kasi-ysiluokkalaisen kanssa, että se ympäristöryhmä ei jotenkaan oo kaikki se, mitä me haluttais tehdä. Ja siitä päädyttiin tämmöseen, että maailmassa on monenlaisia virheitä, että jos maailmassa on virhe, niin se pitää ensimmäiseksi huomata ja sitten todeta se jotenki ääneen, et täs kohtaa asiat menee jollain toisella tavalla kun me toivottais, et ne menis. Tai täs on joku asia, mikä on väärin yksinkertasesti. Ja sitte me mietittiin, että no, okei, et ei sekään vielä ehkä riitä, et sen vaan huomaa, vaan että sit se pitää sanoo ääneen ja, tota, ettiä joitain ehkä muita siihen mukaan ja lähtee tekemään jotain sen asian eteen. Korso valittaa – me uskotaan siihen, että jokaisen ihmisen sisällä on tarve ja jopa jollain tapaa niinku oikeus lähteä toimimaan paremman maailman puolesta. Et mä en ajattele, et se on velvote tai pakko – joskus on sitäkin – mut että näin, niinku, nuorten kanssa, ku lähetään, ni mun mielestä se on heidän oikeutensa, et heillä on mahdollisuus lähtee tekemään asioita minkä tahansa virheen korjaamiseksi.

[03:53] Rihaam Juwaisir: Kyllä. Joo, no, Sanni osaa varmaan parhaiten sanoa, ku sä oot ollu alusta asti mukana, että mä tulin ehkä vähän vasta myöhemmin, mutta mulleki Korso valittaa on just tota, että mun mielest se antaa niinku mahollisuuden nuorille niin kuin työskennellä paremman maailman puolesta.

[04:19] Sanni Virtanen: Nii, et me pidetään aika tärkeenä sitä, että se tapahtuu siel koulussa ja mahdollisuuksien mukaan koulupäivän aikana, ja on onneks niin semmonen johto, että on ymmärrystä siitäki. Et meki käytiin sitte… Rihaam on siitä porukasta, joka on ensimmäinen, joka on tullu täysin ilmastonmuutos edellä. Et mä oon laittanu Wilmaan viestin, että huolettaako ilmastonmuutos, haluatko tulla tekemään jotain asian eteen ja kahdeksan kasi-ysiluokkalaista tuli. Et sit meil on ollu myös erilaisia muita ryhmiä, jotka sit kuitenki aina laajassa skaalassa mun mielest osuu siihen ilmastonmuutokseen, mut aika leveellä sabluunalla. Ja sitte pikkuhiljaa se on siit lähteny. Et nyt meil on koulussa myöskin valinnaisaineena on Korso valittaa ja meil on semmonen iso paketti, jonka nimi on Radikaali toivo, et kaikki kasi-ysiluokkalaiset valitsee kahen vuoden kurssin, joka on arvoihin ja ekososiaaliseen sivistykseen ja planetaariseen sivistykseen ja uudistavaan oppimiseen ja kaikkeen siihen nojaava kurssi. Ja siel on sit kaiken maailman erilaisia kursseja vaikka taiteeseen liittyen ja on siel e-sportskin, että se on se, et lähdetään yhdessä rakentamaan parempaa. Se on aina se ydin.

[05:32] Jaakko Rissanen: Mahtavaa. Onks se siis, se on saanu alkunsa tämmösest ympäristökerhotoiminnasta?

[05:37] Sanni Virtanen: No vähän niinku.

[05:38] Jaakko Rissanen: Onks se ollu semmost perinteistä, niinku oppilaskuntalähtöstä-?

[05:40] Sanni Virtanen: No meil on sit erikseen oppilaskunta, oppilaskunnan hallitus ja sit viel on semmoset kouluagentitki, että me ollaan jaettu sitä vähän sillain, että Korso valittaa on maailmaan päin menemistä koulusta ja sitte ne oppilaskunnan hallitukset ja muut, niin ne pyörittää enemmän sit sitä koulun sisällä. Mutta viime vuosina ollaan kaksi vuotta esimerkiks tehty isoa Muutos kouluruokaan -projektia, et sit me kuitenkin nähään, että jos koulun sisältä löytyy joku virhe, niin se on se mihin me nimenomaan just tartutaan.

[06:10] Jaakko Rissanen: Jep.

[06:10] Sanni Virtanen: Ja sit lähetään ettimään ulkopuolelta apuja ja yhteistyökumppaneita ja verkostoitumaan ja sit tapahtuu hienoja asioita.

[06:17] Jaakko Rissanen: Joo. Siis tää on ihan massiivinen tää kokonaisuus, tai siis ku on vähän tutustunu.

[06:22] Rihaam Juwaisir: Jep.

[06:22] Jaakko Rissanen: Niinku niin tää on ihan siis… Haluuttekste vähän käydä läpi sillain, et mitä kaikkee siihen kuuluu? Viel lisäks tästä, tai esim mitä sä, Rihaam, oot tehny tän, alotitsä siis kasilla tai seiskalla?

[06:35] Rihaam Juwaisir: Mä alotin ysillä.

[06:38] Jaakko Rissanen: Okei.

[06:38] Rihaam Juwaisir: Et sillon just, tota, no siis mä olin seurannu ehkä Korso valittaa -toimintaa silleen, vähän silleen sivusta, et se oli tuttu silleen nimenä ja niinku tiesin siit jotakin ja olin nähny just välkillä, et jossain on jotaki ja Sanni järjestää jotaki ja näin. Ja sit Sanni laitto sillon just ysillä sen viestin, et huolettaako ilmastonmuutos ja haluutko lähtee tekee asialle jotaki ja silleen, ni sit siin vaiheessa mä niinku ite hyppäsin mukaan just siihen ryhmään, mikä oli Korso hoitaa homman nimeltään, aika mahtava. Niin tota joo, mä ehin sit siin vaiheessa, nähä sitä Korso valittaa -toimintaa, et aiemmin mä en ollu silleen sen paremmin mukana, et seurasin lähinnä vaan.

[07:30] Sanni Virtanen: Joo mä, se on niin, et ku sinne tulee ryhmä, niin lähetään ryhmänä, et minkälaisii tyyppei täs on ja mitä me haluttais tehä. Ja sit on hirveen tärkeetä, et muistetaan myöski, niinku, vaikka tehä lettuja välillä ja syödä niitä, et se on niinku kivaa myöski. Ja me teiän kanssa, me käytiin erilaisilla retkillä ja tutustuttiin… Sä et ollu vissiin mukana, mut ympäristöministeriössä käytiin esimerkiks ja oltiin Educa-messuilla lavalla puhumassa mediasta ja sitte oli se iso hackathon, joka oli ehkä se kaiken huippu, huipentuma.

[08:04] Rihaam Juwaisir: Todellaki.

[08:05] Sanni Virtanen: Se oli semmonen, kolme päivää tuolla Tiedekulmassa istuttiin, ja siihen lähti mukaan – niin no me järjestettiin siis se, tehän lähetitte mm. presidentille sähköpostia…

[08:15] Rihaam Juwaisir: Kyllä! 

[08:18] Sanni Virtanen: Tarja vastaskin…

[08:20] Rihaam Juwaisir: Oho!

[08:21] Sanni Virtanen: Joo! Ja kaikenlaista, että tota… Ja saatiin sitte ihmisii mukaan ja se on aina mukavaa, et ku sähköposti alkaa että ”hei, olemme yläasteikäisiä nuoria Korsosta ja meitä huolettaa”, ni ihmiset lukee sen.

[08:39] Jaakko Rissanen: Jep.

[08:40] Sanni Virtanen: Myös presidentit lukee sen. Ja meil on, me saatiin siihen mukaan, sit meil oli siis järjestöjä oli mukana aika monta ja sitten oli myöskin näitä, ku se oli kouluruokaan liitty, niin tota, oli Vattia ja Fazeria ja, niinku, kouluruokaa ja sit tuli ministeriötä ja oli kaikenmaailman aikuisia ihmisiä, jotka halus lähtee meidän kanssa tekemään.

[09:01] Rihaam Juwaisir: Joo.

[09:01] Sanni Virtanen: Ja sit kuus koulua ja sielt yhteensä 30 oppilasta. Aikamoista oli.

[09:09] Rihaam Juwaisir: Kyllä.

[09:10] Jaakko Rissanen: Niin teil oli, oliks teil pari vuotta sitten se…? Teil oli tää iso, tota, tää oli kai tätä ennen oli se niinku Vantaan suuntaan tää kouluruoka…

[09:19] Sanni Virtanen: Se Muutos kouluruokaan, no itseasias toi hackathon oli siihen niinku jatko.

[09:21] Jaakko Rissanen: Okei, okei joo.

[09:22] Sanni Virtanen: Joo, et Muutos kouluruokaan lähti sillä, että edeltäjänsä tulivat bilsan tunnilta, siis tulivat kerran vaan niinku välkällä mulle, että tää on ihan järjetöntä, meille opetettiin ensi bilsassa että, tota, lihansyönti ja ilmastonmuutos ja niin edelleen ja sit me marssitaan tonne ku lauma jotain aivottomia tyyppejä ruokalaan ja meil ei oo mitään muuta mahdollisuutta ku syödä sitä lihaa ja riisiä. Että ei täs oo mitään järkee. Ja sit lähettiin siitä niinku tekemään… Ja se on aina niin, et iteki oppii siin matkalla ihan hirveesti. Ja pelkästään jo se, et mietitään sitä ongelmaa ja lähetään ettimään. Et oleellista on must myöski se, et tulee naapurikouluist niit samanikäsii tyyppei, jotka ajattelee vähän niinku samalla tavalla, et mitä enemmän me löydetään niitä tapaamishetkiä, missä nää, ni eihän siinä tarvita aikuista niinku ollenkaan.

[10:17] Rihaam Juwaisir: Joo.

[10:18] Sanni Virtanen: Tai niin mä oletan, et se on.

[10:19] Rihaam Juwaisir: Nii, et ehkä tarvitaan just aikuisii siihen, että sit voidaan, niinku, tuoda niitä nuoria yhteen ja se on… Niinku must tuntuu, mun ikäsille nuorille tosi tärkee asia, et löytää muita nuoria, jotka ajattelee samal tavalla. Koska se on oikeesti vähän, jotenki, on tosi niinku sellain pieni olo kaikkien aikuisten keskellä omien ajatuksien kanssa. Et sit ku löytää niit nuoria, keillä on samanlaisia ajatuksii, ni siit kyl tulee tosi hyvä olo ja sellanen et oho, me voidaan lähtee tekeen jotaki.

[10:53] Jaakko Rissanen: Ja siis hienoo, et kouluympäristö voi niinku mahdollistaa…

[10:56] Sanni Virtanen: Nii ja se ei hirveen vaikeeta lopulta oo, et me ollaan semmostaki tehty, et me ollaan käyty vaan naapurikoulus kyläs.

[11:01] Jaakko Rissanen: Nii.

[11:02] Sanni Virtanen: Et me ollaan vaan et oho, teil on tällästä. Siel on saattanu olla vaikka oppilaskunnan hallitus, joka on kutsunu meidät tai joku ympäristöryhmä. Ja se on aina se retken, lähetään koulusta, okei täytyy tehä läksyt omalla ajalla, mut et se on aina sen arvosta jotenkin ihan kerta kaikkiaan. Et jotenki Korso valittaa nyt ytimessä on myös se, että niinku nää nuoret saa olla ensisijaisesti niit murrosikäsii nuoria. Että ajatellaan sitä kautta, et mua itteeni vähän nyppää se ”nuorten ääni kuuluviin” ja sit kysytään aikuisten kysymyksiä, eikä niinku oteta huomioon. Et mä näkisin, että meille tuli ykski kaikist aktiivisimmist tyypeistä ikinä Korso valittaaseen mukaan, ni se tuli sen takii, että ku tehtiin semmosia kutsuja yhteen tapahtumaan, niin ne tyypit, jotka oli jo siinä mukana tekemässä, ni sano, että ”hei meidän pitää pyytää se – nimi ehkä muutettu – Tiia tähän, koska, tota, se osaa tehä niin hirveen hyvii näit köynnöksiä”, niinku piirtää köynnöksiä. Ja sitte haettiin Tiia siihen piirtämään köynnöksiä ja siihen se jäi, ja loppujen lopuks puolen vuoden päästä se oil ihan meidän, ihan syvällä sisällä tekemässä. Et se ikään kuin se motivaatio voi olla mikä vaan, siinähän sitä sit opitaan. Ei tarvi osata ensin selittää koko ilmastonmuutosta…

[12:15] Rihaam Juwaisir: Jep.

[12:16] Sanni Virtanen: Ennen ku voi lähtee toimimaan, vaan et voi ajatella toisinki päin.

[12:20] Rihaam Juwaisir: Jep.

[12:21] Sanni Virtanen: Et jotenki ne vaan lähtee siinä aina johonki suuntaan ne ryhmät, ja kaikist tulee… Mä ite aina opin jotain, yhelt ryhmält opin sen, että pitää tavata samanikäsiä, ne sano mulle, et ei me, ei meit niin kiinnostaa ne aikuiset. Me mieluummin näin nähtäis ihan… Ja näiltä opin sen, ettei ollenkaan tartte, niinku, varoo sitä ilmastonmuutos-sanaa esimerkiks, tai tunteita tai keskustelua, että meillä – me sovittiin siel ensimmäisel kerralla säännöt, että, tota, jos ollaan eri mieltä ni ollaan eri mieltä, mitähän me sovittiin, me sovittiin, et asiat, mistä tääl keskustellaan, niin ne jää tänne…

[12:57] Rihaam Juwaisir: Joo.

[12:58] Sanni Virtanen: Ja sitte, että jos ei joku tiijä jotain, ni sen voi sanoo, et ei se oo mikään oletus, et joku kymppi bilsassa -tyyppi on aina oikeessa, vaan että voidaan niinku keskustella eri asioista. Ja ne keskustelut oli ihan huikeita!

[13:11] Rihaam Juwaisir: Ja se oli must tosi tärkeetä. Ku ainaki, ku mä ite lähin siihen ryhmään mukaan, nii tota, mä tiesin jotain jo ilmastonmuutoksesta ja ilmastokriisistä, mut en ehkä niin paljoo ku vaikka nykyään, ni sit mulle se helpotti sitä taakkaa, et okei, et mä voin pitää puheenvuoroja, jakaa mun ajatuksia ilman, että mun pitäis tietää kaikesta kaiken ja et mul pitäis olla jokanen fakta hallussa. Koska se on tosi pelottavaa, jos tulee sellanen fiilis, et apua, mä en nyt kyl uskalla sanoo, että ku mä en oo ihan varma, et oonks mä niinku 100 prosenttisesti oikeessa. Niin mun mielest se oli tosi tärkeetä. Ja just sit, et siit ryhmäst tuli sellanen turvallinen paikka, mis pysty oikeesti purkaan niit tunteita, mitä ihan oikeesti ilmastoahdistus aiheuttaa. Ja silleen, et siit tuli niinku tosi turvallinen paikka meille kaikille nuorille ja se oli mun mielestä tosi tärkee osa sitä ryhmää.

[14:07] Jaakko Rissanen: Ja oliks sit, tavallaan, siit ryhmästä näiden, niinku, keskustelujen myötä sitte tavallaan te kehititte sen, et mihin, mitä te halusitte tehä sit, tai mihin suuntaan te halusitte muuttaa asioit?

[14:18] Sanni Virtanen: Siit tuli varmaan niinku se, koska se kouluruoka-homma oli jo niin, rullas jo kovaa vauhtii, et tää on yks haasteista, mihin mä törmään joka vuos, on se, että ysiluokkalaiset on kaikista kiinnostuneimpia ja niiden esimerkiks just ymmärys on niinku kerta kaikkiaan erilainen jo, ku vaikka seiskaluokkalaisella. Ja just kun ne on parhaimmillaan, niin sit ne lähtee eteenpäin. Ja sitte taas tietysti, niinku, tosi hienoja keskusteluja saadaan aikaan myös – meil on kutosest ysiin oppilaat – niin kutosten kans voidaan tehdä vaikka minkälaista sademetsäprojektia ja voidaan tehä seiskojen kans jotain omaa ja kaseilla on yleensä murrosikä ja… Reippaasti, ni niiden kanssa voi räntätä jotain, mut että kaikki ryhmät on, tietyllä tapaa, kasvaa siihen, ja sitten ne projektit saattais tarvita pitemmän ajan. Ja sitte, miten otetaan mukaan ihmiset, jotka tulee uusina ja nyt onki jo jossain puolivälissä menevä projekti, ni se on tosi haastavaa. Mut tossa se ruokahomma, ni se… Me ei puhuttu siit ruuasta juuri mitään, me mentiin vaan sinne hackathoniin, et se oli, niinku, se pohjahomma ja se hackathon oli rakennettu silleen, et ensin esiteltiin, niinku, ajateltiin, et miks tälle tarvii tehä jotain ja sit ruvettiin miettiin ratkasuja. Ja sitten niinku ryhmäytettiin erilaisia osia siit ongelmasta.

[15:40] Rihaam Juwaisir: Joo.

[15:42] Sanni Virtanen: Että joillain oli vaikka hävikki ja toisil oli negatiivinen puhuminen kouluruuasta ja siin oli monia tavoitteita, et se ykkös- se katto-otsikko oli, että miten kouluruokailui-, että kouluruokailu ei ole ilmastokriisin tasalla. Et se oli se kokoava ongelma. Mut et sit siel oli, joillain oli sekin, että hävikkiä tulee niin hirveesti, koska porukka ei yksinkertasesti syö. No miksei ne syö ja niinku semmost. Ja sit aikuiset mietti vähän toista kautta, että miks vaikka… Ku joka päivä on kouluruokailua 45 minuuttia. Ni sehän on enemmän ku mitään oppianetta…

[06:18] Jaakko Rissanen: Nii, totta.

 [06:18] Sanni Virtanen: Matikkaakaan ei oo niin paljoo, ni minkä takii meidän koko koulun toimintakulttuuri, meidän koko koulun arvopohja, koko koulun kaikki putoo ja ne jonottaa sinne mölyseen ruokalaan lappaamaan sitä, mitä niille annetaan. Eikä kukaan ees sano, että sä saat syödä myös kasvista jos haluut, ni… Niin. Sitä sietää miettiä.

[16:37] Rihaam Juwaisir: Kyllä!

[16:39] Sanni Virtanen: Ja vielä varmasti mietitään jatkossaki, ruoka on niin massiivinen kuitenki tässä.

[16:43] Rihaam Juwaisir: Joo.

[16:44] Jaakko Rissanen: Jep.

[16:45] Sanni Virtanen: Mutta ne meidän keskustelut, ni me nyt aina keskusteltiin siitä, mihin se sattu lähtemään.

[16:49] Rihaam Juwaisir: Joo-o, joo.

[16:50] Jaakko Rissanen: Miten siis Rihaam, niin kun, mitä sä koet, miten muuten koulussa on käsitelty ilmastonmuutosta tai, tavallaan, tota, ennen, tai ton lisäks?

[17:00] Rihaam Juwaisir: Joo. No just sillon yläasteella, niin, tota, kyl me just käsiteltiin bilsantunneilla ja mantsantunneilla, varsinki ysillä, sanoisin, ni alettiin käsittelemään vähän sitä. Et, tota no, se oli silleen tosi positiivinen yllätys, et okei, et täst asiasta ees jotenki puhutaan, koska oon just kuullu et joissain kouluissa asiaa ei käsitellä mitenkään, mikä on hyvin ihmeellistä. Mutta, tota ni, se oli kyl semmonen, et yllätti positiivisesti. Mut sit silti ehkä ei mun mielestä siinä laajuudessa, mitä ehkä kannattais. Ja sit jotenki, tavallaan siit kaikest jäi ehk vähän sellanen silti jotenkin avuton olo, koska, tota, jotenki siitä puhuttiin, että ilmastonmuutos on luonnonilmiö ja piste. Että tavallaan, ku mun mielestä se ei kuitenkaan vaan oo se, se on ilmastokriisi, se on, siinä niinku on se sana kriisi syystä. Et mun mielestä pitäis olla tilaa olla silleen, et no hei tää on tosi vakava asia, tälle pitäis tehä jotain. Koska siit jäi vähän se et okei, joo, me puhuttiin tuol ilmastonmuutoksest, mut et siinä se, et, no, sit se vaan tulee väistämättä ja kukaan ei voi mitään. Koska mun mielest siin pitäis viel enemmän niinku käsitellä sit, että mitä se oikeesti on ja sille voidaan tehä vielä jotain ja pitää lähtee toimii.

[18:32] Sanni Virtanen: Ja et joku tämmönen, tunteiden esimerkiksi, että must semmonenki tavote, et jokainen opettaja vaikka ihan pelkästään pystyis siihen, että sanois, että ilmastonkriisi aiheuttaa paljon tunteita myös aikuisissa.

[18:47] Jaakko Rissanen: Jep.

[18:47] Sanni Virtanen: Ni pelkästään sillä yhellä lauseella aukeis ovia, koska se ei oo ilmiselvää. Ku me kuitenki hirveesti mennään ja ihan niinku yks oppilas on mulle sanonu, et se tuntuu niinku siltä, et kaikki tietää, mut kukaan ei välitä.

[19:03] Rihaam Juwaisir: Joo.

[19:03] Sanni Virtanen: Ja se on, niinku, et mikä ikinä askel me otetaan poispäin siitä, niin ni se on hyvä askel. Et kyllä välittäjät on valtava määrä ihmisiä, aikuisia ja nuoria ja kaikenmaalaisia ihmisiä. Joskin on myös niitä, jotka ei välitä. Mut et jos me keskitytään niihin, jotka välittää ja sitte otetaan mukaan hyvin pienin perustein kaikkia ihmisiä, koska me tarvitaan kaikki. Me vaan tarvitaan kaikki. Et me tarvitaan koulusta ne, joist tulee ilmastotieteilijöitä tai politiikkoja ja me tarvitaan ne, jotka ei tuu ikinä ymmärtään, et mistä se johtuu, mut silti me tarvitaan jokaisen panos. Ja se on se ”tervetuloa mukaan tekemään vaan” sitäki, että avaa sitä vähän, että suurin osa ihmisist kuitenki haluaa olla osa ratkasua eikä osa ongelmaa, jos on mahdollisuus siihen.

[19:53] Jaakko Rissanen: Jep.

[19:54] Sanni Virtanen: Niillä mennään.

[19:57] Jaakko Rissanen: Mites siis, Rihaam, oliks toi niinku se keskustelukerho ikään ku ensimmäinen paikka, mis pääsit, tai, tavallaan, onks sul muuten ollu mahollisuuksia puhua niinku samanikästen ihmisten kanssa esimerkiks ilmastonmuutoksesta tai sen aiheuttamist tunteista mitenkää? 

[20:13] Rihaam Juwaisir: No tota, no, mulla kävi silleen hyvä tuuri, et mul oli just silloin yks hyvä ystävä, joka pohti ihan samoja asioita. Niin sit sitä kautta tietenki. Mut sit silleen jotenki laajemmin, niin se oli kyl se kerho eka paikka, missä niinku pysty pääseen puhuun siit ihan kunnolla. Et sit jos miettii niit nuorii, joilla on just sellasii ystävii, ketkä vaikka ei yhtään mieti sitä asiaa samalla tavalla, nii se on kyl tosi, jotenki, surullinen asia, et ei sitä asiaa mun mielestä pääse käsitteleen yhtään niin paljon ku pitäis. Et se oli kyl ehdottomasti ensimmäinen paikka, mis tuli semmonen olo, et okei, et mun tunteet ja ajatukset otetaan huomioon täällä tän asian suhteen.

[20:59] Sanni Virtanen: Ja aika paljon voi olla semmostakin, että kun meil on kuitenki semmonen kollektiivinen hiljasuus koulussa nyt edelleen. Et se on varmaan se ykkönen, mikä pitäis saada rikki. Että tosi moni saattaa aatella asiaa, mut sitte ei kuitenkaan oo oikeen semmosta, mis vois nyt vaikka lähtee edes sanomaan, että kyl muaki on vähän nyt tää niinku mietityttäny tässä. Tai että mäki haluisin lähtee mukaan. No kyllä noi ilmastolakot ja -marssit on ollu semmosia, mihin on sitte taas voinu lähtee tosi monella tavalla. Ja yks, sitte, porukka kans pari vuotta sitten, just nää ruokatyypit, ni ne oli silleen, et pitää olla aina semmonen, niinku, meriselitys. Pitää olla semmonen, et voi vaan sanoo, että, tota… Eiku se oli te! Se olitte te, joo. Ehkä jopa sinä. Nii, että ku me mietittiin semmost tunnekahv-… Et ois koulussa semmonen kahvila, jonka nimi vois olla, vaikka olla ilmasto tai räntti tai mikälie oiskaan, niin et… Mut et siel pitää olla jotain tarjottavaa, koska sit voi sanoo, et menee oikeesti syömään sinne vaan vegaanimutakakkuu, vaik oikeest haluis tulla. Mut et on niinku semmonen, et ei heti tuu joku leima otsaan, et toi on nyt niinku joku hihhuli tuolla.

[22:08] Rihaam Juwaisir: Joo.

[22:09] Sanni Virtanen: Et se yläaste just, et kuka mitään muistaa omasta yläasteestaan, niin luultavasti muistaa sen, et semmonen niinku ”mitä muut ajattelevat” ja semmonen, missä roolissa on ja… Ni se on ihan, se ei oo muuttunu yhtään mikskään.

[22:22] Rihaam Juwaisir: Kyllä.

[22:24] Sanni Virtanen: Et jos on se koulun ainoo vegaani, ni joskus huvittais kyl olla jotain muutaki se sitte.

[22:29] Rihaam Juwaisir: Joo, joo.

[22:30] Sanni Virtanen: Ni sitä te puhuitte usein

[22:32] Rihaam Juwaisir: Kyllä.

[22:33] Sanni Virtanen: Ehkä me saadaan viel se kahvila pystyyn. Se oli vähän jo silleen orastava, mut sit iski korona.

[22:38] Rihaam Juwaisir: Nii, jep.

[22:38] Sanni Virtanen: Se vähän jäi.

[22:39] Rihaam Juwaisir: Se vähän tuli ja iski ja veti kaiken.

[22:43] Sanni Virtanen: Mutta jotenki näin.

[22:45] Rihaam Juwaisir: Joo. Se oli kyl tosi hieno idea, mitä me keksittiin, mun mielestä. Just että jotenki mahollisimman helpoks tehtäis se, et asia tulis jotenki esille ja mahollisimman moni pääsis puhuun siitä. Koska se voi olla vaik iso kynnys just lähtee, joilleki, johonki kokonaiseen kerhoon tai ryhmään, mis siit asiast puhutaan. Et se on kyl hyvä pohtii, et miten jotenki mahollisimman helpoks tehtäis nuorille se, et ne pääsee purkaan niitten ajatuksia ja… 

[23:16] Sanni Virtanen: Ja Radikaali toivo on vähän niinku tota. Et niis ei kurssikuvauksis mainita varmaan missään muus ku Korso valittaa se koko ilmastokriisi. Mut et nii, niis on kaikissa niin vahvana semmonen yhteisen toimijuuden ja sitte jonku tämän hetkisen maailman, vaikka, niinku, en mä tiedä kritisointi, mut et niinku tutkiminen, tai joku semmonen. Et sit se pääsee sielt jotain kautta sitte keskusteluun, jos on päästäkseen. Et niis on se pohjaidea kuitenki, et ei se, että ilmastokriisi sana on jo niin painava.

[23:51] Rihaam Juwaisir: Jep.

[23:51] Jaakko Rissanen: Jep.

[23:52] Sanni Virtanen: Et sitä en mä missään tapauksessa sano, et ei saa puhuu, tai et pitää hyssytellä. Mut et, tota, voi taitavasti kyllä saada ihmisiä mukaan myöskin ilman, et lähtee niinku rysäyttään kriisin pöytään ekana.

[24:07] Jaakko Rissanen: Jep.

[24:07] Rihaam Juwaisir: Joo.

[24:08] Sanni Virtanen: Vaan et sit päästään niihin semmoin…

[24:10] Jaakko Rissanen: Kylhän se on niin massiivinen kysymys se, et varmasti se tavallaan vaan tulee myös itsestään, tai tavallaan niist osanottajist varmaan sit esille.

 [24:18] Sanni Virtanen: Nii, nii. Ja kuitenki tavotteena pitäis olla se et, se ois ihan normipäivää. Se on ihan, niinku, keskustellaan asiasta ja tehään ja opiskellaan koulussa ja näin, mut et se ilmastokriisi menee siellä kaikessa seassa. Mut ei sillä lailla kun nyt, jolloin se muka menee kaikessa seassa.

[24:36] Jaakko Rissanen: Nii, jep.

(Välimusiikki)

[24:44] Jaakko Rissanen: Ihan sillain kiinnostaa myös kuulla, et millanen se kurssi, tai siis miksi sitä nyt kutsuu, missä, niinku, missä sä Rihaam olit, et, niinku, voiks sitä kutsuu kurssiks?

[24:58] Sanni Virtanen: No se oli enemmän kerho ku se oli koulun jälkeen.

[25:00] Rihaam Juwaisir: Nii, ehkä kerho.

[25:02] Jaakko Rissanen: Jep. Nii, millanen kokemus se sit oli? Sä olit siel vuoden, vai?

[25:08] Rihaam Juwaisir: No joo.

[25:09] Sanni Virtanen: Joo, paitsi korona.

[25:10] Rihaam Juwaisir: Paitsi korona.

[25:11] Jaakko Rissanen: Paitsi korona, joo.

[25:13] Rihaam Juwaisir: Se oli kyl ihan mahtava kokemus. Et siit mä voisin puhuu ihan tuntikausia. Siit, et miten hieno se oli. Et, tota, niin, just sitä, et ku se oli se eka mahdollisuus ihan kunnolla jotenki puhuu ilmastonmuutoksesta ja jotenki se, et se anto sitä tilaa, niinku, käsitellä niit tunteita ja vaan puhua. Mut se myös anto sen konkreettisen puolen, et ei enää ollu sellanen fiilis, että niin kun pelottaa ja ahistaa ilmastokriisi ja jää vaan johonki. Et sit se myös toi sen, et okei jes, tääl on näit ihmisii, jotka on ihan samaa mieltä ja me voidaan nyt lähtee yhes tekemään konkreettisia ratkaisuja ja yritetään vaan tehä parhaamme, et tehtäis jotain tälle koko asialle. Ni se oli, jotenki, en mä tiijä, siis mä opin tosi paljon siitä koko ajasta. Niinku enemmän faktoja ylipäätänsä ja kaikkee sellast konkreettist tietoo. Ja sit myös ylipäätään se, just se puoli, et löys niit muita ihmisiä, ketkä oli myös siellä ja jotenki pääs niinku opettelemaan enemmän sitä, et miten sanottaa omia tunteita ja fiiliksiä ja... Se oli jotenkin, en mä tiedä, tosi opettavainen, mut jotenki sellanen tosi jotenki, niinku, että… Se oli mulle tosi hyvä, se anto oikeen paikan mulle käsitellä ja puhua ja oppia.

[27:00] Sanni Virtanen: Tässä mä istun ja kuuntelen, ku mä mietin just et mitä me oikeestaan tehtiin siellä. Eihän me niinku, me ei käyty mitään sellasta tietoo hirveesti...

[27:10] Rihaam Juwaisir: Joo.

[27:11] Sanni Virtanen: Vaan et ne tuli aina silleen, et ku ihmiset rupes puhumaan. Ni sitte jotenki, et okei, että meneeköhän se nyt ihan noin vai noin vai, ja sit vähän ehkä joku fakta korjattiin sielt, tai joku ties jostain enemmän ku toinen ja sitte jollain tapaa niinku semmosta. Se vaan niinku meni… Et siihen, mä en oo mikään, jos mun pitäis johonki tenttiin vastata ilmastonmuutoksen luonnontieteestä tai saatikka taloudesta tai jostain, ni en mä varmaan ees pääsis siit läpi. Mut se riittää ihan todella hyvin aikuiselle, että on niinku jol-... Ja sit se, et on valmis, et no otetaan selvää, katotaan. Ja mitä mä nyt tehtiin. Me järkättiin, siis ilmastomarssille lähettiin…

[27:56] Rihaam Juwaisir: Nii.

[27:56] Sanni Virtanen: Ja oli, toi, joku kylttipaja oli ja sitte oli, mitä muuta… No se hackathon oli iso.

[28:03] Rihaam Juwaisir: Joo.

[28:03] Sanni Virtanen: Ku sitä pyöritettiin pitkään ja ei siihen tarvi olla sellasta, niinku, jotain jättiläismäistä sisältöö.

[28:10] Rihaam Juwaisir: Joo ei.

[28:11] Sanni Virtanen: Vaan se aina lähti ja sitte plaa plaa plaa ja plaa plaa plaa ja plaa plaa plaa.

[28:15] Rihaam Juwaisir: Nii!

[28:15] Sanni Virtanen: Ja sitte joku istu vaan ihan hiljaa ja ei ehkä sanonu mitään…

[28:18] Rihaam Juwaisir: Jep ja siitä vaan oppii yllättävän paljon.

[28:20] Sanni Virtanen: Nii, et sit ku se rupee jollain tapaa kiinnostamaan ja jotenki rupee yhdistymään niinku asiat et hetkinen. Kyllä siitä oppii paljon ja just sit ehkä siel hackathonis oppi myös sitä faktapuolta aika lailla.

[28:32] Rihaam Juwaisir: Joo, joo.

[28:33] Sanni Virtanen: Ja ihan, et miten vaikka päätöksiä tehdään, ja miks jotkut mittarit on muka niin tärkeitä ja kaikkee.

[28:42] Rihaam Juwaisir: Jep, jep.

[28:43] Sanni Virtanen: Et nuorilt tulee kyl ihan huikeit kysymyksii sit myöski, et ens vuonna on niin semmonen kokonainen päivä, missä nuoret pääsee grillaan niit toisinpäin.

[28:52] Rihaam Juwaisir: Oi, ihan sika hyvä!

[28:54] Sanni Virtanen: Nii, et täs on niinku myöski semmonen sanottamisen taito, et muistais aina sanottaa sen, et miten pitkälle me ollaan päästy.

[29:02] Jaakko Rissanen: Nii tosiaanki.

[29:03] Sanni Virtanen: Et jos ittest tuntus välil, et nyt junnaa, et nyt esimerkiks se, että te olitte niin hyvii siel hackathonis…

[29:09] Rihaam Juwaisir: Joo.

[29:09] Sanni Virtanen: Et se teidän porukka lähti siihen niin täydellä sydämllä ja löörillä ja näin. Ni sen jälkeen on tapahtunu se, että nyt se on menossa, siis se on menossa Vantaalle niin, et se on vuosittainen juttu.

[29:20] Rihaam Juwaisir: Ai että!

[29:20] Sanni Virtanen: Joo.

[29:21] Rihaam Juwaisir: Ihan parasta.

[29:21] Sanni Virtanen: Ja sitä ei ois missään tapaukses tapahtunu, jos teiän porukka ois taas ollu niinku et ”ööh” tai jotain.

[29:27] Rihaam Juwaisir: Joo.

[29:28] Sanni Virtanen: Ni ku et ne asiat kantaa, se, että sä päätit lähteä mun ilmastoryhmään ja otit viel kaverin mukaan – tai en mä tiedä kumpi teistä päätti, mutta kaks teitä tuli kerralla. Ni sit mä aattelin, et okei, et kyl täs on järkee, että lähetään niinku ilmastokriisi edellä, et se ei oo liian paha. Et kyl mä tästä selviin, vaik mä en nyt aina oikeesti ymmärrä mitään talousjuttuja tai… Enkä ees muista kaasujakaan aina, tai miten vaan. Ja sitte taas se, että saatiin se hackathon pystyyn, koska en mä ois sitä jaksanu järkätä, jos mä en ois ollu ihan 100 % varma et ainakin te tuutte sinne…

[30:00] Rihaam Juwaisir: Joo.

[30:01] Sanni Virtanen: Ja sit sinne tulikin kuudest koulusta, joist kaikist tuli aika hyvää palautetta.

[30:07] Rihaam Juwaisir: Joo.

[30:07] Sanni Virtanen: Aikuisilta tuli, että ”ammattitaitoni ja ajatteluni kehittyi 100 %.” Ni se on niinku jo aika jaaha. No, sitte tulee korona ja sitte, mut sit taas niinku joku jaksaa jotain koska joku jotain…

[30:21] Jaakko Rissanen: Nii.

[30:22] Sanni Virtanen: Niin sillä se vaan jotenki sitten menee. Et jokainen semmonen pieni askel oikeeseen suuntaan, niin se saattaa taas vaikka rohkasta jotain muuta ottamaan jonku yhen askeleen.

[30:36] Jaakko Rissanen: Jep.

[30:37] Rihaam Juwaisir: Joo.

[30:37] Sanni Virtanen: Et sit ku luet lehdestä siitä, ni muista, et ”I was there.”

[30:41] Rihaam Juwaisir: Oi. Oikeesti, just tää.

[30:45] Jaakko Rissanen: Nii, ettei, tavallaan… Koetteks te, et te onnistuitte niissä tavoitteissa mitä te…

[30:49] Sanni Virtanen: No, mä koen…

[30:49] Jaakko Rissanen: Vai et laitoitteks te tietoisesti jotain tavoitteita?

[30:50] Sanni Virtanen: Nii, en mä tiedä, oliks siin niinku semmonen…

[30:51] Rihaam Juwaisir: Nii.

[30:51] Sanni Virtanen: Ku se on niin loputon, et mun mielest aika loppuu aina kesken.

[30:56] Rihaam Juwaisir: Joo.

[30:57] Sanni Virtanen: Ja ne tapaamiset on aina vähän lyhyitä. Ja oikeesti mul on unelmana, et yhten päivän meil on ilmastoleiri, kouluaikana oleva. Mä en oo ihan mahottoman kaukana siit enää. Mut et lähetään ysiluokal, eri kouluista ysiluokkalaisii ja viikoks leirille, vähän semmonen protumeininki.

[31:13] Rihaam Juwaisir: Joo.

[31:14] Sanni Virtanen: Ja, mutta, tuu isoseks sit sinne.

[31:16] Rihaam Juwaisir: Joo, pliis. Mä oon heti lähössä!

[31:19] Jaakko Rissanen: Ilmastoisonen!

[31:20] Sanni Virtanen: Nii!

[31:21] Rihaam Juwaisir: Kyllä!

[31:21] Sanni Virtanen: Nii semmonen, koska siin tuntuis, et siin ehtis jollain tapaa ja pääsis sillä lailla keskustelemaan, et ku me halutaan tehdä koulua. Se on ihan ehdoton, et tää ei oo, niinku, mä nään, että tän pitää olla osa opintoja, et se on vaan erilaista opiskelua.

[31:34] Jaakko Rissanen: Nii.

[31:35] Sanni Virtanen: Mut se on ehdottomasti osa koulua. Et ei oo nyt, niinku, harrastus tai joku semmonen järjestö, joka järjestää leirejä. Vaan nimenomaan osana peruskoulua. Että muut jää sinne kouluun istumaan, me lähetään leirille ja me opitaan asioita vähän eri kautta.

[31:51] Jaakko Rissanen: Jep.

[31:52] Rihaam Juwaisir: Todellaki.

[31:53] Sanni Virtanen: Todellaki.

[31:53] Jaakko Rissanen: Kuulostaa ainaki että on omal taval opettavaista noin.

[31:56] Sanni Virtanen: Nii.

[31:57] Jaakko Rissanen: Tai noin, niinku…

[31:58] Rihaam Juwaisir: Joo, kuulostaa!

[32:00] Jaakko Rissanen: Siis kyl välittyy.

[32:01] Rihaam Juwaisir: Ei siis, ehottomasti! Ja just toi idea, et sit se on osa kouluu, koska kyl mä oon oppinu oikeesti sellasii taitoi, mitä koulus tarvitaan. Siis niinku ryhmätyöskentelytapoja ja siis vaikka mitä. Että just se, et kyl se on koulua, se on ehk vähän erilaista, mut se on silti ihan yhtä arvokasta.

[32:23] Jaakko Rissanen: Ja toi kuulostaa – siis jos miettii jotain yhteiskuntaoppia tai muuta, nii noikin, niinku, opetukset, mitä tuol on saanu, ni sillain kuulostaa aika sillain olennaisilta ja just, mitä ei muuten välttämättä ois mistään kirjasta saanu.

[32:39] Sanni Virtanen: Ja jos me nyt ihan ajatellaan, et mikä koulun tehtävä on. Et jos koulu niinku jollain tapaa on semmonen veturi, joka kiskoo yhteiskuntaa johonki suuntaan, tai muokkaa sivistystä johonki suuntaan, tai ajattelua johonki suuntaan, niin kylhän se ton tapanen toiminta on sellasta oppimista ja toimintaa, mitä me tähän ilmastokriisin ratkasemiseen tarvitaan.

[32:59] Jaakko Rissanen: Todellakin.

[33:01] Rihaam Juwaisir: Joo.

[33:01] Sanni Virtanen: Enemmän ku sit joku vaikka toi… Sellanen muistiin perustuva faktatieto. Et sekin on nyt… Tuli vaikka se, jossakin oli, et lukiolaiset on aika huonosti osannu ilmastomuutoksen perusteita ja muuta. Niin mä luulen, et siin on myöski se, et jos sitä ilmastonmuutosta opetetaan, niinku, et jos sä opetat kriisiä samalla lailla ku opetat jotakin elektronikuoria tai jotain, niin en mä ihmettele, et se ei jää sillä tavalla… Et se on tosi monimutkanen, niinku, paitsi ilmiönä, niin myöski ihmisyyden osana.

[33:39] Jaakko Rissanen: Jep.

[33:40] Rihaam Juwaisir: Joo.

[33:40] Sanni Virtanen: Ja sen takia jollain tapaa, niinku, ihan turha kuvitella, et joku olis joskus valmis siihen, et nyt mä voin opettaa ilmastokriisiä teinareille. Ei tuu tapahtumaan! Mä en tuu ainakaan ikinä, se on ihan varma. Vaan nimenomaan, että tajuais sen, että ei mun tarviikaan olla, et nyt me lähetään johonki suuntaan.

[33:57] Jaakko Rissanen: Jep.

[33:57] Sanni Virtanen: Otetaan niitä askelia. Ja sit voi olla, että sanotetaan asiat vähän hullusti ja sit huomataan, et se meni hullusti, mut se on oppimista se.

[34:05] Jaakko Rissanen: Todellakin. Mites, tota, miten täs ylipäänsä sillon, ku tätä on niinku vakiinnutettu tätä toimntaa, tätä Korso valittaa, tota, rypästä, niin minkälaisia haasteisiin, niinku… Eli sä ehkä Sanni osaat vastata tähän. Tai et minkälaisiin haasteisiin sä törmäsit siinä vaiheessa, kun sä yritit niinku… Oliks omassa koulussa sillain ymmärrystä tähän, oliks jotain tämmösii tavallaan instituution tasolla niinku jotain esteitä tai hidasteita.

[34:38] Sanni Virtanen: No…

[34:39] Jaakko Rissanen: Ja toisaalt, oliks niinku näiden oppilaitten tai nuorten saaminen mukaan, tai et jos käydään läpi, et jos vaik joku opettaja haluais toistaa tämmösen…

[34:47] Sanni Virtanen: Niin no mun mielestä joo..

[34:48] Jaakko Rissanen: Et mitä on niinku odotettavissa?

[34:52] Sanni Virtanen: Se on pitkä tie, et niinku mikään ei tapahdu sit salamana. Toivottavasti nyt jo ehkä vähän helpommin. Mutta et mä oon alottanu sillon, ku opiskelin ympäristökasvatusta Syklissä, niin meil oli semmonen… joku tämmönen tehtävä oli, niin mä oon silloin pysäyttäny ikään kuin meidän koulun miettimään arvotekoi sosiaalisen sivistyksen läpi ja rehtorin luvalla työaikana. Eli mul oli siinä jo onnee. Se oli eri reksi ku nykyään, mut kuitenki, mul oli siinä jo onnea, koska silloin me oltiin jo kertaalleen mietitty asioita. Et mä näkisin, että jos yrittää sinne koulupäivän sekaan puskee jotakin, niin luultavasti kukaan ei jaksa oikeestaan. Ne on vaan, et no tee sitten, jos jaksat, mutta teet… Et jotenki mitään isoi muutoksia ei tapahdu. Mutta meidän Korso valittaa, se kerho, ni se on just sillain, että mä oon tehny kyl ihan liikaa ilmasia tunteja. Et mä en niinku yhellekään kollegalle sillä lailla haluu sanoo, että ”kyllä kaikki onnistuu kun vaan tahdot.” Koska ei se oo niin, meillähän ei oo, meille ei makseta… Niinku, sitä kerhopalkkaa voi kyllä saada, mut siihen ei esimerkiks liity minkäänlainen suunnittelu. Että se on semmonen, mitä odotetaan, että se on siellä erilliskorvattavissa jollain tapaa, ilmastotoiminta tai ilmastokasvatus. Että hirvee määrä tuli semmosta, et no ei tätä nyt oikein voi, koska ei se nyt vaan oo jossain, koska jotain. Ja yleensä niinku viraston suunta ei oo mun suunta.

[36:32] Jaakko Rissanen: Nii.

[36:32] Sanni Virtanen: Mä en osaa puhuu virastoihmisille ja mä oon paukuttanu päätä viraston oveen. Ja mä oon käyny pitämässä yhen mahtavan puheenvuoron kaikille Vantaan rehtoreille ja johtoryhmille, missä ne oli innosta puhkuen kuullu koko päivän semmosia innostavia esimerkkejä koulumaailmasta. Ja sit mä kävelin lavalle, mul oli kymmenen minuuttii aikaa: ilmastokriisi ja koulu ja opetus. Ne lysähti vaan se koko porukka ja tuli semmonen kuolemanhiljaisuus. Että niinku joku sellanen ajatus ehkä, että kaikki ajallaan ja niinku tekisi sitä omaansa, mihin ite uskoo. Mut että jos aattelee vaikka, että haluais johonki- utopian käsite. Niin mä en osaa kuvitella, et mikä se ois, se lopullinen utopia siel. Mut mä uskon siihen, et utopia on enemmän metodi, se on enemmän matka, se on enemmän, et ku lähetään johonki suuntaan liikkeelle, ni se vaan rupee sielt aukeilee. Ja johto on, miten tää sanotaan diplomaattisesti… Mul on onnea, mut mä tiedän, että kaikilla ei oo. Et jos koulunjohto ei tajuu… 

[37:39] Jaakko Rissanen: Joo.

[37:40] Sanni Virtanen: Niin sitten, jos olet Vantaalla töissä, niin I’m working on it. Elikkä yritetään päästä sinne niinku johdon yläpuolelle vähän vielä vaikuttamaan. Mutta et jotenki, et saatais se sinne, ettei ois vaan projektia projektin perään, tai hanketta, tai jotain semmosta, et karavaani tulee kouluun ja karavaani lähtee koulusta, vaan et sais sinne jollain tapaa kiilattuu jotain palkallista aikaa. Onks se sit aluks kerho, tai sitte saisko sinne valinnaisainekursseihin – siel on soveltavat ja syventävät, johon saa tungettua ihan mitä vaan. Voisko olla, niinku, et ei tarvi olla kaiken valmista, vaan voidaan vaan lähtee tekeen. Se osuu OPSiin 100 %:n varmasti, ei ole huolta. Ihan varmaan osuu. Tämmöset asiat, niinku, OPSiin ja oppilaita on tullu silleen vaihtelevasti. Et aina sielt on semmonen kymmenkunta löytyny…

[38:33] Jaakko Rissanen. Joo.

[38:34] Sanni Virtanen: Aika erityyppisiä tyyppejä, ja sitte pitäis varmasti enemmän kertoo koko ajan, et mitä me tehään, et muut tajuis, et tää on tämmönen. Ja sit meil on tämmönen, niinku, tää ois tosi – ja mä pääsen siihen vielä, mut nyt on korona – mut et niin esimerkiks et meidän isot oppilaat kävis jo alakoulun puolella juttelemassa, ne näkee vaan et aijaa yläkoulus on tommostaki, sit ku mä oon yläkoulus ni mustki tulee tommonen. Ja se taas niinku avaa… Mä unohdin jo, mikä se kysymys oli, mutta…

[39:04] Jaakko Rissanen: Hyvin, hyvin sä vastasit kuitenki.

[39:05] Sanni Virtanen: Nii, et niinku jotenki, et pitää omast jaksamisest kuitenki huolta, koska tätä on ihan loputtomasti ja ihan loputtomasti tulee myöksin sitä ei:tä ja voi mennä pieleen. Mutta loppujen lopuks, niin jos aattelee, et jos on jotkut semmoset, et löytää vaikka ne omat semmoset… Mulle se on vaikka se, et jokaisella ihmisellä on tarve ja oikeus – et jos mä jotenki oon ihan hukas – rakentaa yhdessä toisten kanssa parempaa maailmaa. Et jos mä oon jotenki ihan hukassa, ni sit mä palaan siihen. Ja se on, et… Tai Radikaali toivo tarkottaa sitä, et lähdetään tekemään, vaikka ei olla varma lopputuloksesta. Et se tekeminen itse on arvokasta.

[39:46] Jaakko Rissanen: Jep.

[39:47] Sanni Virtanen: Niin sillä pääsee. Ja aikaa on toisaalta ja toisaalta ei oo. Että niin. Ja aina tapahtuu kuitenki jotain. Et ei luovuteta. Ja meit on kuitenki kauheen paljon lopulta ja semmonen, aina voi löytää vähänkään liittolaisia, niin se on kivaa.

[40:07] Jaakko Rissanen: Jep. Ja ties miten paljon nyt löytyy, just sana alkaa leviämään tästä. Tota, tätä vähän, niinku, tai tää kysymys tuli jo vähän esille tässä, mutta mä oisin kiinnostunu kuuleen lisää teidän mielipiteitä just siitä, että miten tavallaan sen ilmastokasvatuksen tai ilmastonmuutoksen käsittelyn sais semmoseks todella läpileikkaavaks teemaks koulussa, tai sen eri oppiaineissa? Et se on, kuten sanoit, niin sillain, niinku nykyinen opetussuunnitelma tarjoo kyl mahdollisuudet, tai tavallaan, et siin kannustetaan just niinku aktiiviseen kansalaisuuteen ja puhutaan tavallaan kaikesta hyvästä… Mut miten sit käytännössä sen vois saada sillain läpileikkaavaks teemaks, tai aidosti läpileikkaavaksi?

[41:02] Sanni Virtanen: No kyl mun mielestä pitää lakata ensimmäiseks olettamasta, et se jotenki muka on jo. Ja sit semmonen, että opettajalle viestinä, että kyllähän on sulla mahdollisuuksia tehdä, niin se ei vaan mee niin. Et jos me katotaan meidän lukkarii, me katotaan meidän opettajien koulutusta, me katotaan meidän opettajien palkkakuittia, niin missään ei oo ilmastokasvatus läsnä. Ja silloin se – me voidaan ajatella, et okei, että vaikka empatia, niin se on tietyllä tapaa, joo, tietyllä tapaa sekin on ilmastokasvatusta. Tai ekososiaalisen sivistyksen, niinku, monet tasot. Mut että ei ne varsinkaan ehkä siellä oppilaan päässä, et jos meil on ihminen, joka miettii, et mikäs juttu ja mites mun tulevaisuus ja näin, niin se ei luultavasti nappaa siitä, et nyt me harjoteltiin ryhmätyötaitoja, niinpä olen tehnyt jotain ilmastokriisille. Niin luultavasti näin ei tapahdu sitte. Et siel on lukkarissa ja palkkakuitissaki mielellään on niinku ihan selkee kohta, et tässä, tässä meil on mahdollisuus. Mutta loppujen lopuks nyt se Radikaali toivo on osottanu sen, että me opettajien kanssa, niinku me alotettiin siitä, et me mietittiin, et mitä kouluun halutaan lisää, mitä meidän mielest tarvitaan lisää. Sielt tuli tämmösii ku kohtaamista ja aikatauluttomuutta ja, niinku, yhteistyötä ja mitä kaikkea, ”olen osa suurempaa kokonaisuutta” -ajattelua ja systeemiälyä ja semmosta. Niin loppujen lopuks se on mahdollisuus, et opettajat lähtee myös ihan mielellään tekemään. Et jos siit näkee, et hei, että täs on tämmönen, missä sä voit tarjota semmost kurssii just, mis tehään niit sun mielest tärkeit asioita. Et sun oman arvomaailman mukaisia asioita, niinku, ei nyt ideologioita… Mut et niille asioille on aikaa, mitä sä aattelet, et koulus pitäis olla enemmän, ni luultavasti se osuu ilmastokasvatukseen. Ja sit ku se on siel vaikka just valinnaispakettina, niin, tota, sit rupee tapahtumaan. Ja sit se leiri.

[43:08] Rihaam Juwaisir: Joo, ah! Nyt mä ootan sitä jo. Ihan mahtava idea.

[43:16] Sanni Virtanen: Nii. Joku semmonen vähän ”kaikille jotaki” -tyyppisesti ajattelua. Et ei me voida olettaa, että kaikki haluu barrikadeille, mut ei me voida olettaa, että suurin osa ei välitäkään, koska kumpikaan ei oo totta.

[43:27] Rihaam Juwaisir: Joo.

[43:27] Jaakko Rissanen: Jep. Niin miten, Rihaam, just et sä oot meistä viimeksi ollu, tota, esimerkiks yläasteella tai peruskoulussa just, niin mitä mielt sä oot siitä, et miten ehkä ilmastonmuutosta vois käsitellä enemmän eri oppiaineissa tai niiden ulkopuolella?

[43:48] Rihaam Juwaisir: No ehkä just se niinku tapa, miten sitä käsitellään. Tai ku mul itellä oli just se, et okei, jes, on hyvä, et ees jossain määrin ilmastonmuutoksesta puhutaan. Mut sit ku oli just jääny siit tavasta vähän sellanen avuton olo, niin et siin jotenki se tapa, miten siit puhutaan. Ni et sitä jotenki muutettais ja annettais enemmän mahollisuutta niille tunteille ja silleen, et pääsis käsitteleen sitä asiaa kunnol. Et ei sitä vaan niinku heitetä, et okei, tää on olemassa ja jotenki se, et se pitää esittää eri tavalla ku ne elektronikuoret. Koska elektronikuoret ja ilmastokriisi on kaks täysin eri asiaa. Ja yks niist on ihan sairaan ajankohtanen ja, niinku, se on kriisi. Niin miks sen pitäiskään mennä niin, että ne käsitellään ihan samalla tavalla? Et pitää miettii joku tapa, et miten me käsitellään tätä asiaa silleen, et oppilaille jää oikeesti sellanen olo, et ne on oikeesti ymmärtäny tarpeeks ja ne on käsitelly niitten tunteita ja silleen, et ei jää sellain avuton olo, niille jäiski jotain mieleen siit asiasta.

[45:06] Jaakko Rissanen: Jep. Oletko jatkanu niinku ilmastotoimintaa tän kurssin jälkeen? Tai millanen fiilis siit jäi, et jäikö just semmonen toiveikkaampi olo ja sit onks se tavallaan tuonu lisää jotain?

[45:21] Rihaam Juwaisir: Joo, todellakin jäi tosi silleen toiveikas olo. Et jäi just sellanen, et tulevaisuudeski on varmasti mahdollisuuksia löytää ihmisiä, ketkä ajattelee samalla tavalla ja on valmiit toimimaan asioitten puolesta. Et nyt mä oon niinku keskittynyt siihen siirtymään lukioelämään ja alottanu sen rauhallisesti, että mul on ehtinyt jo tulla ikävä tota meidän ryhmää! Ja ku just, niinku, nähny kaikkii uutisia ilmastokriisistä ja tälleen, ni oon miettiny et ai että ku mä oisin viel siellä, et pääsis taas purkaan näit asioita ja tekeen jotain. Et huomas, miten niinku tärkee asia siit tuli itelle. Mutta, tota, kyl mä oon ehdottomasti aatellu, et jatkossa jollain tavalla ainakin pyrin jatkamaan ilmastotoimintaa. Et ehkä tällä hetkellä mä oon kuitenki yrittäny puhuu siit ihmisille ja tutkiskella vähän somee ja ehkä siellä jakaa asioit, mut tällä hetkellä mä oon, esim mä oon kattonu paljon, miten eri taval joku Elokapina toimii, tai… Kyl mä oon kattonu, et kyl mä ehottomasti haluun vielä tästä enemmän jatkaa jollain tavalla ilmastotoimintaa.

[46:34] Sanni Virtanen: Täähän on ilmastotoimintaa parhaimmillaan.

[46:35] Rihaam Juwaisir: No nii, nii!

[46:36] Jaakko Rissanen: Jep!

[46:37] Rihaam Juwaisir: Just, jep. Sekin riippuu, et mitä se oikeestaan sit on. Sekin on toinen kysymys.

[46:43] Jaakko Rissanen: Jep. Tota, tässä alkaa olla aika lopuillaan. Onks jotain, tota, jos haluutte molemmat kertoa jotain vinkkejä tai terveisiä ehkä ihan miltä, niinku, muille nuorille tai miksei aikuisillekin ja sit Sannilta ehkä opettajille ja kasvattajille. Esim. mistä saa lisäinfoo tästä, Korso valittaa -kokonaisuudesta tai siis siihen riittää niinku paneuduttavaa.

[47:20] Sanni Virtanen: Olisinpa siivonnut kotisivut, mutta en ehtinyt millään lailla. No, alota Rihaam vaikka, ni…

[47:26] Rihaam Juwaisir: Joo. No siis, tota, ehkä just sellanen tärkee viesti, että me kuitenki eletään sellases maailmassa missä, niin kun, on niin paljon aikuisia päättäjiä ja nuoria hiljennetään tosi paljon. Meille ei anneta mun mielest tarpeeks tilaa, niinku, hirveesti mihinkään. Et just se, et vaikka sanotaan, että nuorten ääni kuuluviin ja näin edespäin, niin harvoin se sit oikeesti toteutuu. Et mä jotenki haluun kannustaa nuorii siihen, että jos sun mielestä on joku virhe, jos sun mielestä on joku ongelma, niin älä anna kenenkään sanoo, että jotenki sul ei olis tilaa puhua siitä asiasta, tai tehä sille jotakin. Koska kuitenkin nuorena voi tulla tosi avuton olo, et mä oon nyt, niinku, aika pieni olento näitten muitten aikuisten keskuudessa ja sit ei ehkä uskalla jotenki lähtee tekemään mitään. Niin se, et vaan haluun muistaa, et se palo muuttaa asioita, se on tosi arvokasta ja hienoo. Et sitä ei kannata niinku sammuttaa tai antaa muiden sammuttaa. Jotenki jokanen määrittelee sen itelle, et mitä haluu tehä. Jotkut haluu mennä ilmastomarssiin ja jotkut haluu ite tehä pieniä tekoja, eikä lähtee sen eteenpäin ja jokanen juttu on arvokas. Mut se, et muistaa, että, jotenki, et sulla on tilaa tässä maailmassa muuttaa asioita.

[49:02] Jaakko Rissanen: Huhhuh.

[49:04] Sanni Virtanen: Huhhuh! Mä vaihdan vaan tohon nuorempaan, kuule, opettajaan. Se on kyllä just niin! Et jotenki, ettei jäis yksin kuitenkaan ja uskaltais vaan lähtee liikkeelle, ni loppu kyl rullaa. Ja jos on mahollista kontaktoida ketä tahansa kollegaa, nii, no, Facebookin Ilmastokasvattajat-ryhmä on esimerkiks aika hyvä. Voi googlailla meidän kotisivui ja mulle saa ehottomasti myös laittaa viestiä, tota, sähköpostiin, että sanni.virtanen@eduvantaa.fi. Siellä me ollaan. Jos maailmassa on virhe, niin sitten vaan tekemään. Joo.

[49:53] Jaakko Rissanen: No mut. Siis suurkiitokset! Tää oli todella inspiroiva ja mahtava…

[49:57] Sanni Virtanen: Kiitos.

[49:58] Rihaam Juwaisir: Joo, kiitos.

[49:59] Jaakko Rissanen: Viimenen jakso.

(Loppumusiikki)