Vieras: Tutkijatohtori Laura Riuttanen (Helsingin yliopisto)

---------------

[alkumusiikki]

[0:07] Jaakko Rissanen: Tervetuloa kuuntelemaan Ilmastokasvatus tutuksi -podcastia. Minä olen Jaakko Rissanen ja tässä toisessa jaksossamme puhumme Laura Riuttasen kanssa siitä, miten ilmastonmuutos näkyy luonnossa. 

[alkumusiikki]

[0:40] Jaakko Rissanen: Tässä jaksossa jatkamme  ilmastonmuutoksen tarkastelemista eri näkökulmista. Puhumme ilmastonmuutoksen luonnontieteellisestä puolesta ja pohdimme, mistä ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos johtuu. Käymme myös läpi esimerkkejä siitä, kuinka ilmastonmuutos näkyy luonnossa nyt ja tulevaisuudessa. Käymme läpi pirullisen ongelman käsitettä ja sitä, miten tästä kaikesta voi puhua lapsille ja nuorille ja havainnollistaa näitä ilmiöitä ikätasoisesti. Tänään vieraanani on Laura Riuttanen, tervetuloa.

[1:14] Laura Riuttanen: Kiitos kiitos.

[1:15] Jaakko Rissanen: Haluatko esitellä itsesi tässä aluksi? 

[1:18] Laura Riuttanen: Joo eli mä oon Laura Riuttanen, tutkijatohtori Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskuksesta. Ja mun oma tausta on meteorologiassa. Elikkä mä oon opiskellut Helsingin yliopistossa meteorologiaa, ja väittelin tohtoriksi ilmakehän pienhiukkasten vaikutuksista pilviin ja sitä kautta meidän ilmastojärjestelmän toimintaan. Ja tällä hetkellä mä opetan ilmastonmuutosta Helsingin yliopistolla, sellasta kurssia kuin “Ilmasto nyt”, joka löytyy netistä. Ja sitä Ilmasto nyt -materiaalia voi kuka tahansa käydä opiskelemassa ja tutkimassa, se on aika yleistajuinen ilmastonmuutoksen perusteiden verkkokurssi.

[2:07] Jaakko Rissanen: Onks se ihan jossain avoimessa yliopistossa?

[2:09] Laura Riuttanen: Se on myös avoimessa yliopistossa tänä syksynä, lokakuun lopulla alkaa avoimen yliopiston kurssi ilmastonmuutoksen perusteista. Eli jos tän podcastin jälkeen haluaa opiskella lisää, niin tervetuloa sinne kurssille. 

[2:24] Jaakko Rissanen: Mahtavaa. Tässä oli hyvä tärppi heti kättelyssä.

[2:30] Laura Riuttanen: Joo ja sit mä vedän tämmöistä valtakunnallista hanketta kuin Climate University, joka kehittää Suomen korkeakoulujen ja siten koko Suomen ilmasto-osaamista.

[2:41] Jaakko Rissanen: Kuulostaa hyvältä. Jos lähdetään tässä ihan tämmösistä perusasioista, eli jos haluat niin kun avata, mitä ilmastonmuutos oikeastaan tarkoittaa tällaisena luonnontieteellisenä käsitteenä. Mitä se merkitsee?

[2:58] Laura Riuttanen: Eli maapallo saa käytännössä lähes kaiken energiansa auringosta. Ja se tulee sieltä auringon lyhytaaltoisena säteilynä, joka kulkee läpi ilmakehän ja osuu sitten pinnoille ja me tunnetaan se auringon säteily lämpönä meidän Iholla ja maan pinnalla. Ja sitten kaikki pinnat - maanpinta ja me - säteillään sitä samaa säteilyä eteenpäin lämpösäteilyn pitkäaaltoisemmalla aallonpituudella. Ja nyt taas sitten meidän ilmakehä ei ole läpinäkyvä tälle lämpösäteilylle eli pitkäaaltoiselle säteilylle. Ja tää johtuu ihan näistä kasvihuonekaasuista, mitä meillä on ilmassa. Ja nyt kun ihmiskunta on lisännyt näiden kasvihuonekaasujen määrää, erityisesti hiilidioksidin määrää ilmassa,  niin entistä vähemmän tätä lämpösäteilyä pääsee karkaamaan avaruuteen ja heijastuu takaisin maanpinnalle ja lämmittää maan pintaa. Eli nää kasvihuonekaasut on tavallaan peitto maapallon yllä, ja nyt me ollaan paksunnettu sitä peittoa. Eli jos menis ulos tonne kylmään syysaamuun ohut takki päällä niin meil ois kylmä, mut jos menee paksu takki päällä niin meillä on lämmin. Vastaavalla tavalla tää kasvihuoneilmiön voimistuminen lämmittää meidän maapallosysteemiä.

[4:27] Jaakko Rissanen: Joo. Se oli oikein hyvin tiivistetty. Sä vähän sivusit tätä, mutta miten tämä nykyinen ilmastonmuutos eroaa edellisistä kausista maapallon historiassa, joissa ilmaston lämpötila on muuttunut? 

[4:47] Laura Riuttanen: Joo, no tosiaan maapallon ilmastohistoriassa on myös paljon nykyistä lämpimämpiä kausia ja paljon nykyistä viileämpiä kausia johtuen erinäisestä tekijöistä, jotka vaikuttaa just tähän säteilyn kulkuun meidän ilmastosysteemissä. Että jos tarkastellaan vuosimiljoonien aikaskaalaa, niin me itse asiassa eletään nyt jäätiköitymiskautta maapallon ilmastohistoriassa. Elikkä maapallon ilmastohistoriassa on semmoisiakin kausia, että meillä ei ole ollut ollenkaan jäätiköitä maapallolla. Ja nyt meillä on sekä eteläisellä että pohjoisella pallonpuoliskolla mannerjäätiköitä. Ja erityisesti toi Etelänapamantereen muodostuminen on semmonen, joka on ajanut meidät tähän nykyiseen jäätiköitymiskauteen. Elikkä Etelänapamanner kun jäi sinne eteläiselle napa-alueelle eristyksiin muista mantereista ja sitä kiertää kylmät merivirrat, niin siellä on päässyt päässyt syntymään tämmönen jäätikkö, joka heijastaa tehokkaasti auringon säteilyä avaruuteen ja siten on viilentänyt meidän ilmastoa. Mutta siis näissä mantereiden muodostumisissa on kyse vuosimiljoonien aikaskaaloista. No sitten vähän lyhyemmässä aikaskaalassa eli 10 000 vuosien aikaskaalassa me taas eletään tällä hetkellä lämpökautta, eli jääkausien välistä interglasiaalia. Edellinen jääkausi päättyi noin 10 000 vuotta sitten, ja silloin maapallolla oli noin 6 astetta nykyistä viileämpää.

Ja nää jääkausivaihtelut, niissä on havaittu tiettyä jaksollisuutta. Meillä on 100 000 vuoden jaksoja, meillä on 41 000 vuoden jaksoja, 23 000 vuoden jaksoja ja 19 00 vuoden jaksoja tässä jääkausivaihtelussa. Ja se johtuu johtuu pitkälti maan rataparametreista suhteessa aurinkoon ja miten maan radan elliptisyys tai maan akselin kallistuskulma on suhteessa aurinkoon. Ja tässä vaihtelussa me tosiaan ollaan tällä hetkellä jääkausien välisessä interglasiaalissa elikkä lämpökaudessa. Mutta tää nykyinen ilmaston lämpeneminen johtuu selkeesti tästä ihmisen ilmakehään päästämistä kasvihuonekaasupäästöistä. Ja se lämpeneminen, mistä me nyt puhutaan, on samaa suuruusluokkaa, jos miettii, että edellisellä jääkaudella meillä oli 6 astetta nykyistä viileämpää silloin 10 000 vuotta sitten. Ja nyt me puhutaan vastaavan suuruisesta lämpenemisestä tämän vuosisadan loppuun mennessä eli siis muutamassa kymmenessä vuodessa, yhden ihmisiän aikana. Ja onhan se ihan hurja muutos, hurjan nopea muutos, jos miettii luonnon sopeutumiskykyä tai ees ihmisen sopeutumiskykyä. 

[7:52] Jaakko Rissanen: Jep. Niin, että voi ajatella, että on tämmösiä hyvin pitkiä syklejä, mitkä johtuu geologisista ja voisko sanoa ihan tähtitieteellisistäkin syistä, jotka vaikuttaa tähän ilmaston muutoksiin. Mutta tää on aikaskaalataan niinku ennennäkemätön tää nykyinen?

[8:11] Laura Riuttanen: Tää on aikaskaalaltaan hurjan nopea. Ja jos miettii siis elämää maapallolla 10 000 vuotta sitten, jääkauden aikaan, meillä oli mammutteja ja huomattavan vähän ihmisiä esimerkiksi maapallolla, puhumattakaan eläimistä ja eliöstöistä vuosimiljoonia sitten. Että isoja muutoksia, hyvin nopeita muutoksia on edessä nyt tällä vuosisadalla.

[8:37] Jaakko Rissanen: Sit jos mietitään sitä, että jos voi ihan rautalangasta vääntää, että mikä ihmisen toiminnassa on johtanut tähän muuttuvaan ilmastoon. Sä mainitsit jo kasvihuonekaasut tai -päästöt, niin mistä niitä tulee? Mitä on tässä viimeisien 150 vuoden aikana tapahtunut, mikä on aiheuttanut tämän hyvin nopean muutoksen?

[9:02] Laura Riuttanen: Joo. No teollisessa vallankumouksessa ihminen löysi maankuoressa erittäin tehokasta ja energiaintensiivistä polttoainetta eli fossiilista kivihiiltä ja öljyä. Ja tää oli halpaa, tehokasta energiaa ihmisille, joka on saanut aikaan aivan ennennäkemättömän elintason nousun. Eli se että me ollaan pystytty polttamaan öljyä ja ja kivihiiltä, niin se on nostanut... mahdollistanut nykyisen elintason, mikä meillä on ja myös väestönkasvun maapallolla. Eli kun hiiltä, C, poltetaan hapen, O2, kanssa, niin syntyy  CO2, hiilidioksidi. Mulla on semmonen postikortti, mitä mä aina näytän esityksissä mut podcastissa ei voi näyttää, tuolta 1800-luvun lopulta, missä hiilityöläiset ylpeänä esittää: “We can warm the world on coal”, hiilellä me lämmitetään teidän maailma. Hiilellä me voidaan lämmittää teidän kodit, ettei teidän tarvii palella ja olla kylmissänne. He ei ehkä sillon tienny ihan, että mitä se todella tarkotti maapallon ilmaston kannalta.

[10:24] Jaakko Rissanen: Jep, vähän ehkä liikaakin lämmitystä siitä. Mut joo, eli se tulee näistä fossiilisten polttoaineiden polttamisesta.

[10:35] Laura Riuttanen: No se on tärkein syy. Toki meillä on muitakin kasvihuonekaasuja kuten esimerkiksi metaani, joka on hyvin tehokas ilmastoa lämmittävä kaasu. Ja sitten myös maankäytön muutokset, eli jos hakataan metsää, niin sen maanpinnan heijastavuus muuttuu, tai eroosion myötä maanpinnan heijastavuus muuttuu. Ja nää tämmöset tekijät myös vaikuttaa säteilyn kulkuun ilmastojärjestelmässä.

[11:05] Jaakko Rissanen: Just. Puhutaan myös hiilinieluista joskus, eli hiilidioksidia sitovista. Onks tää niinku just metsiin liittyvä termi?

[11:16] Laura Riuttanen: Joo, kyllä. Elikkä hiilinielut on tärkeitä just sen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kannalta. Elikkä kun ihminen päästää hiilidioksidia ilmakehään, niin vaan noin puolet siitä jää sinne ilmakehään. Ja siitä toisesta puolesta noin puolet sitoutuu kasvillisuuteen ja noin puolet sitoutuu meriin. Ja me voidaan vaikuttaa siihen kasvillisuuden sitomiskykyyn sillä, että lisätään kasvipeitettä ja kasvillisuuden kykyä sitoa hiiltä ilmakehästä. Ja sillä voidaan vähentää sitä hiilidioksidipitoisuutta ilmassa. Eli sillä tavalla metsät erityisesti on tosi tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ja tehokkaita siinä. Eli me ollaan yritetty kehittää myös teknisiä kienoja sitoa hiiltä ilmakehästä, mutta toistaiseksi nää ihmisen kehittämät tekniset keinot on vielä hyvin lapsenkengissään, eikä meillä ole niin tehokkaita, laajamittaisia tapoja kuin puut sitoa hiiltä ilmakehästä. Eli yhteyttämisessä kasvit sitoo hiiltä ja tekee siitä happea..

[12:32] Jaakko Rissanen: Joo, et se on ihan tämmönen win-win ihmisen näkökulmasta.

[12:37] Laura Riuttanen: Kyllä. Pidetään huolta metsistä ja kasvillisuudesta.

[12:40] Jaakko Rissanen: Jep. Joskus sitä tuntuu, että puhutaan julkisessa keskustelusta ilmastonmuutoksesta tämmösenä asiana, joka on ikään kuin tulossa jossain vaiheessa, joka alkaa ehkä joskus. Niinku vaikutukset alkaa näkymään joskus vuosikymmenten päästä. Ehkä nykyään vähän kiireisemmin kuin ennen, mutta ilmastonmuutoshan vaikuttaa jo nyt. Haluatko käydä läpi jotain merkkejä ilmastonmuutoksesta luonnossa tai meidän sääjärjestelmässä? Vaikka Suomessa ja sit sen jälkeen ihan niinku mitä tämmösiä globaaleja vaikutuksia on?

[13:18] Laura Riuttanen: No globaalisti meidän ilmasto on lämmennyt noin yhden asteen. Se voi kuulostaa tosi pieneltä, kun sääthän vaihtelee päivästä toiseen jopa kymmeniä asteita. Mutta globaalisti se on iso asia, kun meidän keskilämpötila on noussut jo yhden asteen. No Suomessa keskilämpötila on noussu jo kaksi astetta, eli lämpeneminen on noin tuplat voimakkaampaa pohjoisilla alueilla kun globaalisti. Ja Suomessakin talvet on lämmenny jo 5 astetta. Ja se tarkoittaa isoja muutoksia meidän ekosysteemeille. Eli lumipeite vähenee, lumipeiteaika lyhenee, mikä tarkoittaa myös sitä, että talvet ovat pimeempiä Suomessa, koska valon määrä ei muutu. Lehdet puhkee aikaisemmin, kasvillisuusvyöhykkeet siirtyy, eli kun ilmasto-olosuhteet muuttuu, niin kasvillisuusvyöhykkeet siirtyy. Ja sillä on toki isoja vaikutuksia esimerkiksi maatalouden kannalta: Suomessa kasvukausi pitenee, mut sitte taas toisaalta on semmosia arvaamattomia muutoksia liittyen esimerkiksi kasvitauteihin, joiden leviämisalueet muuttuu. 

[15:02] Jaakko Rissanen: Haluutko käydä läpi myös jotain kansainvälisiä esimerkkejä ilmastonmuutoksen vaikutuksista tällä hetkellä tai nykyään? 

[15:12] Laura Riuttanen: Joo no tosiaan kun ilmastolliset olosuhteet muuttuu, niin myös maatalouden edellytykset muuttuu. Ja tää aiheuttaa haasteita sillä tavalla, kun meitä on niin paljon, meitä on seittemän miljardia, ja meidän pitäis jokaiselle saada ruokaa pöytään. Niin miten me voidaan niinku turvata ruoantuotanto nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Esimerkiksi Välimeren alueelle ilmastomallit on jo pitkään osottanut kuivumista. Ja kun miettii, että siellä on nyt jo aika kuivaa ja epävakaita yhteiskuntia, jotka nyt jo tappelee vedestä. Niin mitä sitte, jos sademäärät vähenee 30 % tän vuosisadan loppuun mennessä, niinku jotkut skenaariot näyttää, niin mitä se tarkoittaa alueen ruoantuotannille ja sit taas toisaalta vakaudelle. Että kun me eletään niin tiiviisti toistemme kanssa, niin kaikki asiat on hyvin kytkeytyneitä toisiinsa. Elikkä ulkoiset tekijät kuten ilmasto vaikuttaa sitten vaikka maatalouteen ja sitä kautta ruoantuotantoon ja sitä kautta yhteiskuntien vakauteen ja sitä kautta meidän kykyyn tehdä niitä ilmastopäätöksiä. Ja nää on hyvin monimutkaisia ja kytkeytyneitä ongelmia. Ja tästä päästäänkin tähän pirullisen ongelman käsitteeseen, joka sulla oli siellä agendalla.

[16:39] Jaakko Rissanen: Joo, jos sä haluut käydä sitä vaikka. Niinku avata vähän, että mitä tarkoittaa pirullinen ongelma.

[16:45] Laura Riuttanen: Joo, eli pirullinen ongelma tarkottaa tämmöstä hyvin vaikeeta ongelmaa, johon ei ole olemassa yhtä yksittäistä helppoa ratkaisua. Elikkä, jos lähetään yhdestä suunnasta ratkaisemaan ongelmaa, niin päädytäänkin ongelmiin siellä toisella laidalla. Ja siksi tarvittais tällaista hyvin systeemistä ajattelua ja tapaa lähtee ratkasemaan näitä pirullisia, monimutkasia, todella vaikeita ihmiskunnan ongelmia.

[17:20] Jaakko Rissanen: Voisko nähdä, et se on tämmönen kokoelma erilaisia ongelmia, jotka liittyy toisiinsa?

[17:24] Laura Riuttanen: Joita ei voi ratkaista yksitellen.

[17:27] Jaakko Rissanen: Niin, joka siis vaatii tällaista kokonaisvaltaista ratkaisua.

[välimusiikki]

[17:38] Jaakko Rissanen: Jos mietitään vaikka tällaisia ratkaisukeinoja mitä ilmastonmuutokselle on mietitty, esimerkiksi jotain niinku biopolttoaineiden käyttämiseen kannustamista tai muuta,  jolla sit on  saattanu olla jotain negatiivista kerrannaisvaikutuksia just esim. sit maankäytön tai muun suhteen.

[17:59] Laura Riuttanen: Joo no vaikka biopolttoaineet on ihan hyvä esimerkki siitä että okei, no mei ei voida enää polttaa fossiilisia polttoaineita, koska me ei voida enää päästää hiilidioksidia ilmakehään. No okei, poltetaan sitten biopolttoaineita, elikkä kasvatetaan jotain nopeesti kasvavaa energiaruokoa tai muuta, joka on uusiutuvaa. Elikkä sitä voidaan kasvattaa aina uudestaan ja uudestaan, jolloin se sitoo hiiltä ilmakehästä, sit poltetaan se hiili takaisin ilmakehään, sit kasvatetaan uudestaan, jolloin se sitoo sitä hiiltä ja näin. No okei, mut jos me käytetään meidän maapinta-ala näiden biopolttoaineiden polttamiseen, niin missäs me sitten tuotetaan ruokaa niille seittemälle miljardille ihmiselle? Elikkä me voida olla ajattelematta koko tätä vaikutusten ketjua, kun me lähdetään etsimään ratkaisuja ilmastonmuutokseen. 

[18:52] Jaakko Rissanen: Jep. Vielä noista ilmastonmuutoksen vaikutuksista, että myös tietysti sun erikoisalaan, meteorologiaan. Niin myöskin tällaset äärimmäiset sääolosuhteet tai sääilmiöt, eiks tää ilmaston lämpeneminen ole vaikuttanut näiden yleistymiseen? Onks esimerkiksi Suomessa odotettavissa jotain vaikutuksia tämän kautta?

[19:18] Laura Riuttanen: Joo, elikkä kun me muutetaan yhtä tekijää meidän ilmastojärjestelmässä, niin sit ei muuteta vain lämpötilaa, vaan muutetaan sademääriä, muutetaan tulisuutta ja muutetaan äärisäitä. Mutta ei kaikki sään ääri-ilmiöt lisäänny, vaan jotkut niistä jossain, paikallisesti. Mutta esimerkiks rankkasateet lisääntyy, koska lämpimämpään ilmaan mahtuu enemmän vesihöyryä. Ja sitten kun sataa, niin sataa usein rankemmin. Ja sitten kun keskilämpötila nousee niin myös todennäköisyys sille et meillä on poikkeuksellisen lämpimiä ajanjaksoja niin se todennäköisyys lisääntyy. Ja todennäköisyys sille, että meillä on keskimääräistä kylmempiä ajanjaksoja, pienenee. Mutta edelleen meillä on isoa vaihtelua päivittäisessä säässä ja isoa vaihtelua eri kesien ja eri talvien välillä. Ja edelleen meillä Suomessakin on sekä lämpimiä talvia että kylmiä talvia, mutta niiden kylmien talvien todennäköisyys pienenee. Aina kun puhutaan ilmastosta, niin puhutaan tilastollisista asioista, tilastollista todennäköisyyksistä ja niin kun johtopäätösten vetäminen siitä, että joku yksittäinen ääri-ilmiö nyt johtuis ilmastonmuutoksesta on tosi vaarallista.  Et aina puhutaan todennäköisyyksistä.

[21:00] Jaakko Rissanen: Jep, et tämmösestä yhdestä lumisesta talvesta ei voi tulkita että ilmastonmuutos olis jotenkin loppumassa tai olis fuulaa niin kuin joskus jotkut tulkitsee.

[21:10] Laura Riuttanen: Kyllä, juuri näin.

[21:15] Jaakko Rissanen: Tästä pirullisesta ongelmasta tai näistä kokonaisvaltaisista ratkaisuista, niin miten sä näkisit, mikä rooli tällasella kasvatuksella tai koulutuksella olisi näiden niinkun pirullisten ongelmien tutkimisessa ja ratkaisemisessa? Jos tavallaan mietitään tämänkin podcastin funktiota.

[21:37] Laura Riuttanen: No jotta me voitas lähteä ratkasemaan näitä pirullisia, monimutkaisia ongelmia niin meidän pitää ymmärtää niitä. Me tarvitaan osaamista. Ja toki monialaista, monitieteistä osaamista. Sekä koulumaailmassa että ihan siis yhteiskunnan tasolla. Eli meidän pitää opiskella ja tutkia näitä ilmiöitä. Ja monialaisesti, ilmastonmuutos ei missään nimessä ole missään nimessä vain luonnontieteellinen kysymys. Vaan ilmastonmuutos on myös sosiaalinen, ekologinen, yhteiskuntatieteellinen, hyvin poliittinen kysymys. Myös eettinen kysymys, ehkä jopa jollain tavalla koskettelee uskonnollisiakin kysymyksiä. Eli tarvitaan hyvin laaja-alaista sivistystä ja perehtymistä näihin asioihin. Ja siks on musta huolestuttavaa, että monilla nuorilla ja myös aikuisillakin on ihan perustiedotkin ilmastonmuutoksesta hukassa. Siitä että mistä se nyt johtuu ja millä teoilla on vaikutusta ilmastonmuutokseen. Että ihan perustietämyksenkin lisääminen olis musta arvokasta.

[23:07] Jaakko Rissanen: Miten sä näkisit, että missä iässä tästä kannattaa alkaa puhumaan tai miten lähestyä just eri ikäisiä lapsia näiden kysymysten tiimoilta? Et miten esimerkiksi  just tätä ilmastonmuutosta tämmösenä luonnontieteellisenä ilmiönä niin miten sitä voi havainnollistaa  eri ikäsille lapsille ymmärrettävästi?

[23:32] Laura Riuttanen: No mun mielestä ehdottamasti ei oo mitään ikärajaa, mitä ennen ei vois puhu tai minkä jälkeen vois puhua ilmastonmuutoksesta. Et kyse on paljon siitä, miten aikuinen ite niinku suhtautuu siihen ilmastonmuutokseen.Jos aikuinen pelkää tosi paljon ilmastonmuutosta, niin sit se pelko välittyy myös lapsille. Tai jos aikuinen ite kokee semmosta voimattomuutta, että eihän me voida tälle asialle mitään tehdä, niin sit se myös välittyy niihin lapsiin. Eli musta tärkeetä on puhua ilmastonmuutoksesta ja toki lapsen ikätaso huomioiden. Kyllä kaikkia lapsia kiinnostaa sääasiat ja sillä tavalla ilmastoasiat. Ja musta ois tärkeetä, että aikuiset ei välittäis lapsille semmosta pelkoa tai ahdistusta tai voimattomuutta ilmastonmuutoksen edessä, koska tää on semmonen asia, jonka eteen tehdään ihan hurjasti töitä Suomessa ja globaalisti. Ja näihin asioihin pitää vaikuttaa. Ja jos monet vaikka kokee, tai monet kokee, että maailma on menossa väärään suuntaan ja on huolissaan ilmastonmuutoksesta, niin mun mielestä aikuisten pitäis tukea nuoria siinä toiminnassa paremman maailman eteen, koska me kaikki halutaan toimia paremman maailman eteen. Me halutaan muuttaa maailmaa paremmaksi. Ja aikuisten pitäis tavallaan tukee nuoria kaikin mahollisin keinoin tässä, että ei luoda lannistusta vaan luodaan innostusta ilmastotoiminnan ympärille ja tällä hetkellä niin paljon tapahtuu niin paljon Suomessa, maailmalla, politiikassa, että niin kun asioiden eteen tehdään töitä ja nuoret voi olla vaikuttamassa siihen asioiden kulkuun sekä nyt että tulevaisuudessa kun he kasvaa oman alansa asiantuntijoiksi ja toimijoiksi ja vaikuttajiksi. Musta on tärkeetä, että nuorilla on niinku se kokemus siitä, että heille tärkeiden asioiden eteen voidaan tehdä asioita ja voidaan tehdä yhdessä niitä. Mutta nuoret tarvitsee myös aikuisten apua ja tukea siinä. Et musta tässä ilmastonmuutoksen kanssa toimivat aikuiset on tosi tärkeessä roolissa.

[26:02] Jaakko Rissanen: Joo se on just ehkä tässä viime vuosina selkeesti... Tai aikuisten ei oo tarvinnu erikseen kannustaa nuoria olemaan aktiivisia tässä, vaan pikemminkin päinvastoin, et nuoret on ottanut mukavasti alotetta, jos miettii näitä Fridays for Future -hommia ja muita.

[26:21] Laura Riuttanen: Musta on tosi hienoa ja kannatettavaa, mutta toki se koskee vaan pientä osajoukkoa, jotka on kykeneviä siihen, et he lähtee ilmastomielenosoituksiin tai kirjottaa mielipidekirjotuksia tai laittaa sähköpostia päättäjille. Niin se on kuitenkin hyvin pieni osajoukko nuorista. Musta se on erittäin kannatettavaa ja kannustettavaa, että osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun, et osallistuu vaikuttamistoimintaan ja pitää ääntä ittelleen tärkeistä asioista. Musta se on erittäin niinkun tuettavaa toimintaa. Mutta et ilmastonmuutoksesta pitää puhua myös niiden nuorten kanssa, jotka ei oo siellä barrikadeilla.

[26:58] Jaakko Rissanen: Jep, ja toki just, et kaiken toiminnan pohjanahan pitää tietysti olla semmonen vakaa tietopohja siitä, et mistä on kyse loppukädessä.

[27:08] Laura Riuttanen: Ja koko aika me tehdään valintoja, jotka perustuu meidän arvoihin ja on tärkee puhuu niistä arvoista, et mitkä arvot ohjaa meidän toimintaa ihan niinku joka päiväsessä elämässä jotenkin. Keskustella ja tiedostaa niitä asioita. Ja sitä voi tehdä ihan kaikenikäisten lasten ja nuorten ja aikuisten kanssa.

[27:34] Jaakko Rissanen: Jep. No tässä just puhuttiin tästä, et miten saavuttaa nuoria ja etenkin ehkä myös niitä nuoria, jotka ei oo jo valmiiks siellä barrikadeilla tän asian suhteen. Miten sä näet koulun roolin tässä, just tässä tietosuuden lisäämisessä? Et tietysti niinkun kai ilmastonmuutoksesta puhutaan yhä enemmän just niinkun etenkin luonnontiedeaineissa: ympäristötiedossa tai fysiikassa, maantiedossa, biologiassa, kemiassa...

[28:05] Laura Riuttanen: No koulu kasvattaa meille kansalaisia tähän yhteiskuntaa. Eli koulusta pitäis kasvaa niitä toimijoita, jotka rakentaa meille hyvää yhteiskuntaa ja parempaa maailmaa. Ja kyllä koulussa pitäis tulla peruseväät ilmastonmuutoksen kanssa toimimiseen, koska ilmastonmuutos on osa meiän elämää, se on vuosikymmenet. Mutta musta on tosi huolestuttavaa just se, että miten huonot tiedot monilla opettajilla ja koululaisilla on ihan ilmastonmuutoksen perusteista. Että musta vähän kyllä pitäis kiinnittää paljon nykyistä enemmän huomiota ja kouluttaa opettajia ja kasvattajia ihan ilmastonmuutoksen perusteista ja myös niistä niinkun vaikuttamiskeinoista, millä nuoret ja kaikki kansalaiset voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Ja jos puhuit luonnontieteistä, niin ilmastonmuutos ei missään nimessä ole vain luonnontieteellinen asia. Se ei riitä, että ilmastonmuutoksesta puhutaan jossain fysiikan tunnilla tai kemiassa käsitellään kasvihuonekaasumolekyylejä, vaan ilmastonmuutoksesta pitäis puhua myös yhteiskuntaopissa, myös uskonnossa, myös historiassa ja niinkun kaikissa aineissa.

[29:27] Jaakko Rissanen: Jep, se on meillä onneks tulossa tulevissa jaksoissa näistä näkökulmista lisää. Toki siis opettajat just tässä myös verkkokurssissa, niin onks ikähaarukka just... tai onks se suunnattu siis alotteleville yliopisto-opiskelijoille? Et onks siellä just tavallaan aika lailla heti toiselta asteelta tulleita ihmisiä?

[30:00] Laura Riuttanen: Joo, tää Ilmasto nyt -kurssi on ihan ilmastonmuutoksen perusteiden kurssi, eikä edellytä mitään esitietoja, että ihan basics of the basics. Että tervetuloa vaan kaikki taustatiedoista riippumatta tuolle Ilmasto nyt -kurssille! Meillä on tulossa siitä myös lukioversio, elikä tän vuoden loppuun mennessä me ollaan pilotoitu sitä jo ja julkistetaan sitten loppuvuodesta kaikille Suomen lukioille Ilmasto nyt -kurssi. Ja sitä voi joissain korkeakouluissa suorittaa myös kurkistuskurssina sitten korkeakouluun, eli päästä kurkistamaan vähän korkeakouluopintoja jo lukioaikana Ilmasto nyt -kurssin kautta. Ja tosiaan avoimen yliopiston kautta tänne meidän lokakuun lopussa alkavalle syksyn kurssille, niin tervetuloa sinne jo kaikki kuulijat.

[31:00] Jaakko Rissanen: Mahtavaa. Mites sit, tässä on puhuttu koulutusjärjestelmän puitteissa. Mites sit koulutusjärjestelmän ulkopuolella, et just nuorten harrastustoiminnassa ja just esimerkiksi tämmösessä Nuorten Kotkien tai Pioneerien tai Partion toiminnassa, niin miten sä näät sen roolin just tämmösessä lasten ja nuorten ilmastonmuutostietoisuuden lisäämisessä?

[31:25] Laura Riuttanen: Joo, mä mainitsinkin tossa ennen kuin aloteltiin, että mä vedän partiota ite harrastuksena maanantaisin Espoossa ja sitä kautta arvostan myös Nuorten Kotkien toimintaa tosi paljon, koska se on tosi arvokasta, että aikuiset antaa aikaansa nuorille ja tehdään yhdessä asioita. Ja järjestöt ja harrastustoiminta voi myös tarjota nitä kanavia esimerkiksi ilmastotoiminnalle. Et se on tärkeetä, et me tehdään asioita yhdessä, et kukaan ei jää yksin, koska ilmastonmuutos voi olla niin valtavan megamassiivinen, globaali huolenaihe, että se tuntuu täysin niinkun, et siihen ei saa yksin otetta. Joko siis tosi ahdistavalta tai siltä, ettenhän mä nyt kuitenkaan voi tehdä mitään, ihan sama. Mutta kun me olla yhdessä, yhdistetään voimavaramme, niin sillon meissä on voimaa. Ja jos aatellaan vaikka Suomen Partiolaisia tai Nuoria Kotkia niinkun valtakunnallisena järjestäjänä, niin sitä kautta voidaan tarjota nuorille niitä oikeita vaikutusmahdollisuuksia, kun kootaan voimat yhteen ja yhdessä tehdään asiat. Tai asioiden jakamismahdollisuuksia, että mä koen, että mä en oo yksin tän asian kanssa, vaan muutkin on huolissaan tästä asiasta ja voidaan keskustella siitä yhdessä ja jakaa se huolenaihe, niin sekin jo helpottaa sen asian käsittelyä.

[32:51] Jaakko Rissanen: Jep, ja tietysti vois kuvitella, et partiotoiminnassa, joka kuitenkin tapahtuu, noh sehän kuitenkin tapahtuu luonnossa monesti, niin siinä myös on just ehkä tämmöset ilmastonmuutoksen vaikutukset, niin niitä voi olla ilmeistä tai helppoa käydä läpi siellä. Toki sen ei nyt tarvi tietenkään olla mikään ydinsisältö, mut kuitenkin se voi olla osa siellä.

[33:12] Laura Riuttanen: Ihan parasta partioharrastuksessa on se, että mä lähen joka maanantai ulos. Että keli ku keli, niin siellä marraskuun räntäsateessa leikitään taskulamppuhippaa pimeässä, märässä metsässä, ja se on ihan parasta, mitä voi olla. Et sit on jotenkin hyvä mieli ja piristää, kun tulee oltua ulkona. Mut se tavallaan tuo myös niitä asioita lähelle. Okei, mä oon meteorologi, ja siihen on ehkä syynsä. Mutta siis tuo näitä asioita lähelle, kun sä näät sen luonnon niinku kauneuden ja miten se just vaihtelee vuodenajasta toiseen ja päivästä toiseen ja kellonajasta toiseen. Et jotenkin se on... Niin, mä lähdin opiskelemaankin meteorologiaa, kun se on jotenkin konkreettista ja ihmeellistä ja kaunista ja ihanaa, mut sit toisaalta myös tosi vaikeeta fysiikkaa. Kaikki jääkiteiden muodostuminen ja pilvipisaroiden muodostuminen ja pilvet ja säätilan vaihtelu. Se on tosi vaikeeta fysiikkaa ja sen takia tosi kiehtovaa.

[34:21] Jaakko Rissanen: Mahtava yhdistelmä.

[34:22] Laura Riuttanen: Samoin sit myös ilmastotutkimus, sehän on tosi monimutkaista. Ilmastomallinnus ja näiden syy-seuraus-suhteiden ymmärtäminen on tosi monimutkaista ja kiehtovaa ja tosi tärkeetä. Että ite on sillä tavalla etuoikeutettu, että saa olla töissä näin niinkun akuuttien ja tärkeiden ja vaikeiden asioiden kanssa.

[34:44] Jaakko Rissanen: Joo, mahtavaa. Kiitos tästä. Onks jotain vielä tällasta viimeistä terveistä ilmastokasvattajille tai muuta semmosta?

[34:58] Laura Riuttanen: No se et kaikki te, jotka teette töitä nuorten kanssa, niin teette ihan todella tärkeetä työtä meidän tulevaisuuden eteen. Et se on todella arvokasta, että annatte aikaanne nuorille ja yhdessä kohtaatte näitä isoja haasteita ja pohditte, että mitä niille voitais tehdä.

[35:20] Jaakko Rissanen: Kiitos paljon!

[35:21] Laura Riuttanen: Kiitos.

[loppumusiikki]